Kumman valitsit? Tämän kysymyksen olen kuullut useasti parin viikon ajan. Minulla lyö päässä ihan tyhjää ja on pakko esittää vastakysymys. Siis mistä puhut? No siitä häämekostasi tietty. Kumpaan sitten päädyit? Otitko vanhan mekkosi vai sen uuden?
Ai siitä on kyse! Äh, eihän se mikään iso juttu ollut, selitän vähän nolona. Kuka käski kirjoittaa aiheesta blogiini, mutisen mielessäni. Valitsin sen uudemman mekon (kuvassa) ja unohdin koko jutun. Hääpäivänä olin niin hermona täysin älyttömistä jutuista, että nyt, jo useamman viikon viisaampana naurattaa. Melkein. Epäolennaisiin asioihin takertuminen ja tarpeettomien asioiden säätö vei varmasti osan ihastuttavasta ja aidosti rakkauden täyttämästä päivästämme. Olin stressaantunut ja aika uupunut. Turhaan. Huoliajatukseni vievät energiani väärään suuntaan ja voimavaroja on vähemmän silloin kuin niitä tarvitaan enemmän. Eli olennaisiin asioihin.
Tässä ikuisuusteema, johon liittyy stressin kyky viedä kirkkaat värit maailmastamme. Emme huomaa lumoavaa, hurmaavaa, herttaista, lempeää, kohottavaa, innoittavaa ja miljoonaa muuta ainutlaatuista hetkeä arjessamme, toisissamme, ympärillämme. Kaikessa! Palohälytin reagoi savuuun, tulipa se paistinpannusta tai ties mistä. Aivojemme stressikeskus, mantelitumake, on kuin palohälytin. Se toimii nopeasti ja tehokkaasti ajatuksemme voimasta eikä valitettavasti osaa erottaa, onko hälytyksen syy järkevä. Kukapa ei olisi käynyt läpi kymmeniä, ellei peräti satoja kertoja, jotain ikävää tapahtumaan kuukausien tai vuosien takaa. Sisäinen palohälyttimemme laittaa koko kehomme liikekannalle. Uudelleen ja uudelleen. Stressiajatuksissa on voimaa sotkea elimistömme tasapaino pahemman kerran. Vaikutukset ovat valitettavan kauaskantoisia.
Stressin synnyttäjänä on enemmän kuin lähes aina meidän ikiomat ajatuksemme, joita uskomme. Luulemme, että hermostumme todellisuudesta vaikka useimmiten laukaisemme oman sisäisen hälytysjärjestelmämme tuomiopäivän tulkinta- aatoksillamme. Kelaamme sitä, mita tapahtui ja kelaamme sitä, mitä luulemme tulevan tapahtumaan. Ja aivan liian usein kelamme on mitä synkin. Toivorikkaita keloja saa oikein hakemalla hakea.
Viisaammat ovat hokeneet jo vuosituhansien ajan sitä, että hermoilu on hyödytöntä mielen väärinkäyttöä. Aivotutkijat kehoittavatkin yhä uutterammin meitä kaikkia hengittämään huolemme pois tai ainakin merkittävästi pienemmiksi. Mitä jos kaikki järjestyykin? Kuten tilastollisesti näyttäisi tapahtuvan. Valtaosa peloistamme ei koskaan toteudu. Omia kauhuajatuksia ei oikeasti kannata ottaa todesta. Ne eivät ole oikeassa.
Siksi suosittelen itselleni ja ehkä myös sinulle, että muistamme hengityksen rauhoittavan vaikutuksen. On helppoja ja nopeita tapoja rauhoittua. Kokeile vaikka tätä 5 minuutin stressinpoisto-ohjelmaani. https://youtu.be/o2gqBLwrfFU
Haluan kiittää omasta ja Markun puolesta niistä sadoista lämpimistä ja sydämellisistä onnitteluista, joita teiltä saimme. Tuntui suurelta siunaukselta olla niin monen kauniin ajatuksen ympäröimänä.
Kiitos, kiitos, kiitos!
Ps. Otin naimisiin menon yhteydessä kaksoisnimen käyttöön eli olen nyt virallisesti
Marika Borg-Summanen. Työhommissa jatkan vain Marikana oloa!
Tilattuasi uutiskirjeen saat vahvistusviestin sähköpostiisi. Mikäli et löydä viestiä saapuneista, niin tarkista myös roskapostikansio. Voit halutessasi perua uutiskirjeen tilauksen uutiskirjeestä löytyvästä “Peru uutiskirjeen tilaus” -linkistä.
*) Soittaminen 010-alkuiseen numeroon kotimaan lanka- ja matkapuhelinliittymistä on mpm/pvm.
