Tilaa Marikan ystävät -uutiskirje

Lahjaksi saat Viisas vastaus -äänikirjan

KEVÄT ON TÄSSÄ JA NYT

Ennen odotin kevättä. Kiihkeästi ja kärsimättömästi. Ajattelin, että sitten kun kevät vihdoin koittaa, elämä alkaa maistua. Juoksin talvea pakoon. Jauhoin ikävästä kylmästä. Haikailin heleän tuoretta vihreää, lempeää valoa ja omenankukkien hentoa tuoksua.

Haluaisitko muutakin kuin harmaata?

Tuttuni huokaisi, että hänen elämästään olivat kirkkaat värit kadonneet. Toistensa toistoina monistuvia päiviä värittivät korkeintaan harmaan eri sävyt. Ei siis kovin mieltä ylentävää.

Miten jaksaa kun ei jaksa.

’ Miten sitä voisi jaksaa osallistua, kun ei kerta kaikkiaan jaksa oikein mitään? En minä ainakaan jaksa työn jälkeen yhtikäs mitään, vaikka varmaan minunkin pitäisi laihtua, liikkua ja vieläpä ajatella myönteisesti. Osallistuisin, tottakai, jos jaksaisin.’

Hämmästyttävä peili

Olin lähes koko aikuisikäni ajatellut järkyttävän yksioikoisesti muista ihmisistä. Olin ymmärtämätön, suvaitsematon, paheksuva ja parhaimmillaankin hämmentynyt. Miten ihmeessä muut eivät älyä toimia niin kuin minä. Miten muut ovat käsittämättömän hitaita. Usein tielläni. Muut jahkailevat asioissa, joihin minä tartun heti ja mieluiten vähän ennenkin. Muut eivät saa sanaa suustaan, kun minä olen jo reippaasti ilmaissut mielipiteeni. Selkästi ja napakasti.